Tampereen pormestarin Lauri Lylyn tervehdys liittokokousväelle.

8.8.2017

Hyvät liittokokousvieraat

Lämpimästi tervetuloa Tampereelle, siirtolapuutarhojen ja siirtolapuutarhaliiton alkujuurille. Maan ensimmäinen siirtolapuutarha perustettiin Tampereen Hatanpäälle vuonna 1916. Se oli alkusykäys siirtolapuutarhatoiminnalle.

Tampere sen sijaan oli saanut alkunsa hieman aiemmin. Vuonna 1779 Tammerkosken rannalle perustettiin vapaakaupunki.

Se kasvoi 1800-luvulla Pohjoismaiden suurimmaksi teollisuuskaupungiksi. Tampereen, kuten maan ensimmäisen siirtolapuutarhankin, perustan ovat luoneet tehdastyöläiset. Ensimmäisen siirtolapuutarhan perustamisen aikaan viljelijöistä yli puolet, tarkalleen ottaen 60 prosenttia, olikin tehdastyöläisiä.

Siirtolapuutarhan periaatteiden mukaisesti palstojen satoa ja tuotteita ei saanut myydä, vaan ne olivat tarkoitettu perheiden omaan käyttöön. Ne olivatkin ennen kaikkea vähävaraisille perheille perustettuja viljely- ja kesänviettipaikkoja. Kesäisiä viherkeitaita ne ovat mitä suurimmassa määrin yhä. Toki käyttäjä- ja omistajapolvet ovat vaihtuneet.

Siirtolapuutarhat syntyivät siis ennen kaikkea virkistys ja hyötykäyttöön. Tampereen toinen siirtolapuutarha perustettiin Litukan alueelle vuonna 1922.

Ei aikaakaan kun joukko aktiivisia siirtolapuutarhatoiminnan uranuurtajia kokoontui Tampereelle. Idea siirtolapuutarhojen keskusjärjestöstä päätettiin toteuttaa. Vuonna 1930 Suomen Siirtolapuutarhaliitto perustettiin yksimielisesti kokouksen tuloksena.

Ensimmäisinä jäseninä Suomen Siirtolapuutarhaliittoon liittyivät Tampereen Siirtolapuutarhayhdistys ja Kumpulan Siirtolapuutarhayhdistys Helsingistä.

Kaksi vuotta myöhemmin, vuonna 1932, Tampere sai kolmannen siirtolapuutarhan Nekalaan. Tänä vuonna Nekalan siirtolapuutarha täyttää 85 vuotta ja juhlistaa taivaltaa. Haluankin onnitella ja kiittää siirtolapuutarhan aktiivisia viherpeukaloita kunniakkaasta työstä.

Nykyään Nekalan siirtolapuutarha on palstamäärältään maamme kolmanneksi suurin siirtolapuutarha, jonka kukka- ja kasviloistoon pääsette tutustumaan tänään.

Siirtolapuutarhoilla katsottiin jo tuolloin olevan sekä sosiaalista että yhteiskunnallista merkitystä. Tämä merkitys ei ole ainoastaan säilynyt vaan kasvaa. Siirtolapuutarhoista on kehittynyt kaupunkikeitaita, joissa viljellään erilaisia hyötykasveja.

Siirtolapuutarhapalstat ja -mökit ovatkin entistä suositumpia nimenomaan nuorten kaupunkilaisten keskuudessa. Siirtolapuutarhat tuottavat kuitenkin muutakin kuin satoa, nimittäin yhteisöllisyyttä.

Hyvät liittokokousedustajat

Tällä pormestarikaudella kaupungin kehittämistavoitteena on toimiva, turvallinen, esteetön ja ekologinen kaupunkirakenne. Kaupungissa on monipuolista elämää. Tämän luomisessa järjestöt, yhdistykset ja etenkin yhteisöllisyys ovat mukana.

Perinteisesti yhdistystoiminta on Suomessa pohjautunut vahvaan vapaaehtoistyön kulttuuriin. Kansainvälisestikin katsottuna yhdistyksissä tehtävän vapaaehtoistyön määrä on ainutlaatuista. Osa tätä saamme olla ylpeitä pitkäaikaisesta ja yhteisöllisestä siirtolapuutarhojen toiminnasta.

Osana kaupungin strategiatyötä olemme keränneet tamperelaisilta järjestöiltä syötteitä liittyen Tampereen tämänhetkisiin vahvuuksiin ja tavoiteltavaan tulevaisuuteen. Palautteista nousi esiin yhtenä kiiteltynä vahvuutena yhteisöllisyys, eritoten Tampereen eri kaupunginosissa.

Siirtolapuutarhat tarjoavatkin hyvän mahdollisuuden päästä osaksi tätä tamperelaista yhteisöllisyyttä. Taimi- ja kasvatusvinkkejä saa konkareilta, vaikkei itse taitava viherpeukalo olisikaan heti alkuunsa.

Esimerkiksi Tampereen Litukan siirtolapuutarha järjestääkin keväisin taimimyyntiä. Runsaina satosyksyinä saattaa siirtolapuutarhan portinpielissä olla tarjolla omenoita vapaasti otettavissa.

Kaupunki kehittyy, kasvaa ja muuttuu, mutta yhteisöllisyys ei häviä. Vireillä ja työn alla olevat suuret hankkeet muokkaavat kaupunkimme siluettia ja maisemaa.

Rautatie on yhdistänyt Tampereen muuhun Suomeen 140 vuoden ajan kuljettaen sekä teollisuuden tuotteita että asukkaita. Radan päälle Sorin viereen on nousemassa uusi jopa 1000 asunnon asuinalue.

Alueelle tulee myös elämysareena, jossa voidaan järjestää jopa 12 000 kävijän konsertteja. Elokuun alussa saimmekin hyviä uutisia.

EU-komissio näytti vihreää valoa Kansi ja areena -hankkeen valtionavustukselle. Parhaillaan odotamme rakennusyhtiön sinetöivää päätöstä. Sen jälkeen kuokka osuu maahan ja rakennustyöt alkavat.

Paraikaa Tampereen ratikan rakennusvaihe etenee ja valmistuu vuosien 2017–2021 aikana. Tampereelle rakennetaan kaksihaarainen raitiotie Pyynikintorilta Hervantaan ja TAYSin alueelle.

Kaupunkiin on viime marraskuussa avattu uusi Suomen pisin maantietunneli, joka on osa valtatie 12:ta. Rantatunneli yhdistää Santalahden ja Naistenlahden ja mahdollistaa Ranta-Tampellan kaavoittamisen asuin käyttöön.

Lisäksi kaupunkiin on valmistumassa uusia koteja muun muassa Niemenrantaan ja uusia suunnitellaan Hiedanrantaan. Pormestarikauden yhtenä painopisteenä onkin ylöspäin rakentaminen ja uusien asuinalueiden käyttöönottaminen.

Terveellisen ympäristön takaaminen on yksi kaupunkikehityksen keskeisimmistä tavoitteista. Yhteisöllisen asumisen kehittymiselle ja osuuskuntapohjaiselle rakennuttamiselle luodaan edellytyksiä.

Keskeisinä tavoitteina ja toimenpiteinämme ovatkin ekologinen maankäyttö, kiertotalous ja innovatiiviset kaupunginosat.

Hyvät kokousedustajat ja kuulijat

Siirtolapuutarhureiden ja kaupungin kehittämistä yhdistääkin kehittäminen, parannuksien etsiminen. Aivan kuten alkuvuoden Siirtolapuutarha-lehdessä Tuovi Nöjd hyvin kuvailee: ”kokeilut seuraavat toiveita ja suunnitelmia. Kokeiluja tulee olla riittävästi, että on varaa onnistua”.

Näillä sanoilla toivotan teille Tampereen kaupungin puolesta hyvää ja eteenpäin vievää liittokokousta.


Linkki pormestarin puheeseen.